Haimanaukkojen

Haimanaukkojen ovat haiman eksokriinisen erittymän kuljetuskanavia, jotka johtavat haimanesteen pohjukaiseen. Päähaimankanava, ductus pancreaticus major (Wirsungi), alkaa haiman hännästä, kulkee haiman läpi ja liittyy yhteiseen sappitiehyeen muodostaen haimopancreatic ampullan (ampulla hepatopancreatica). Ampulla avautuu duodenumiin suurten duodenopapillan kautta.

Lisähaimankanava, ductus pancreaticus accessorius (Santorinikanava), johtaa haimanesteen pienemmän papillan kautta (minor papilla). Tämä lisäkanava on normaalisti pienempi tai puuttuu, ja sen toiminta voi vaihdella yksilöllisesti.

Embrionisesti haima muodostuu dorsaalisesta ja ventraalista primordiumista, joiden ductaaliset järjestelmät voivat fuusioida. Epätavalliset fuusio-tilanteet johtavat pancreas divisum -tilaan, jossa pääkanavat ovat erillisissä kanavissa ja drenaa tapahtuu pääasiassa minor papillan kautta, mikä voi lisätä pankreatiitiriskiä joillakin potilailla.

Kliininen merkitys: Haimanaukkojen toiminnan häiriöt voivat aiheuttaa haimanesteen tukoksia ja pankreatiittia, sekä harvemmin kasvaimia tai muita drenausongelmia. Diagnoosi tehdään usein kuvantamalla MRCP:llä tai ERCP:llä; ERCP voi sekä diagnosoida että hoitaa, esimerkiksi kivien poiston tai stentin asennon kautta. Haimanaukkojen tila ja poikkeamat vaikuttavat myös kirurgisiin suunnitelmiin monissa sairauksissa.