Geotiedossa

Geotiedossa tarkoitetaan geospatiaalisten tietojen hankkimista, tallentamista, hallintaa ja jakamista. Se käsittää sekä vektori- että rasterimuotoisen tiedon sekä niihin liittyvän meta-datan ja muodostaa perustan maantieteen, kartoituksen ja paikkatietoihin perustuvan päätöksenteon infrastruktuurista.

Vektoritietoa ovat pisteet, viivat ja polygonit, joihin liitetään attribuutteja kuten nimi, korkeus tai maankäyttö. Rasterit kattavat ruutukuvia, kuten satelliitti- ja dronekuvia sekä digitaalisen korkeusmallin. Meta-data kuvaa tiedon alkuperän, keruupäivän, tarkkuuden sekä käyttöehdot.

Lähteitä geotiedolle ovat satelliittikuvaus, ilmakuvat, kenttämittaukset ja GPS-tiedot sekä julkiset että yksityiset datavarannot. Tiedon tallennus ja jakaminen tapahtuvat usein paikkatietojärjestelmissä (GIS) sekä vakiomuotoisissa tiedostoissa. Kansainväliset standardit, kuten ISO 19115 metatietojen osalta ja OGC-rajapinnat, sekä formaatit kuten GeoJSON, Shapefile ja GeoTIFF, tukevat yhteentoimivuutta.

Käyttökohteita ovat kaupungin suunnittelu, ympäristön seuranta, liikenne- ja hätätilanteiden hallinta sekä yritysten paikkatietoanalyyysi. Geotiedon käyttö herättää myös yksityisyyden ja tietoturvan kysymyksiä; tiedon lisenssit ja käyttöoikeudet määrittävät, miten dataa saa käyttää.

Haasteita ovat tiedon laadun hallinta, ajantasaisuus, yhteentoimivuus erilaisten järjestelmien välillä sekä kustannukset. Kehitystä edistävät reaaliaikaisen paikkatiedon kerääminen, avointen datojen lisääminen sekä pilvi- ja verkkopohjainen jakaminen ja analytiikka.