GPUkuormitus

GPUkuormitus kuvaa näytönohjaimen resurssien aktiivisen käytön astetta, ja se ilmoitetaan usein prosentteina. Se heijastaa, kuinka suuri osa GPU:n laskentayksiköistä ja muistialueista on käytössä tietyn ajan kuluessa. GPUkuormitus on yksi suorituskyvyn mittareista, mutta se ei yksin ratkaise suorituskykyä: FPS, kuvaväli (frame time), lämpötila ja virrankulutus sekä CPU-painotus vaikuttavat kaikki lopulliseen kokemukseen.

Mittaaminen ja tulkinta

GPUkuormituksen mittaamiseen käytetään sekä käyttöjärjestelmän että ajurityökalujen tarjoamia mittareita. Esimerkkejä ovat Windowsin tehtävienhallinta, NVIDIA:n nvidia-smi, GPU-Z ja eri ohjelmistot kuten MSI Afterburner. Arvo on yleensä kokonaiskuormituksen prosenttiosuus, mutta joissain työkaluissa voidaan nähdä myös erillisiä osakuormituksia (kuten muistinopeudet ja shader-tilat). On tärkeää huomata, että korkea kuormitus ei välttämättä tarkoita korkeaa FPS:ää, eikä matala kuormitus aina tarkoita CPU-pohjaista pullonkaulaa. Dynaamiset kellot, virrankäyttö ja terminen throttling voivat aiheuttaa vaihtelua.

Tekijät ja vaikutus

GPUkuormitukseen vaikuttavat muun muassa resoluutio ja grafiikkasetukset (varjostus, säteenseuranta, anti-aliiasointi), tekstuurien monimutkaisuus sekä pelisiveltimien ja renderöintipinon ominaisuudet. Myös muistin määrä ja DDR-/HBM-muistin kaistanleveys sekä näytönohjaimen lämpötila ja virrankulutus voivat muuttaa käytetyn kapasiteetin määrää. Lisäksi ohjelmistoversion ja ajureiden optimoinnit sekä sisäiset rajoitukset vaikuttavat kuormituksen raportointiin.

Käytännön huomioita

GPUkuormitus on hyödyllinen indikaattori siitä, kuinka paljon näytönohjain on kuormattu, mutta sen tulkinnassa kannattaa tarkastella myös FPS-thresholdia, frame timea, lämpötilaa ja mahdollisia pullonkauloja järjestelmässä. Kehittäjä tai käyttäjä voi säätää asetuksia, rajoittaa korkeinta FPS:iä tai säätää virrankytköt ja jäähdytystä saavuttaakseen tasapainoisen suorituskyvyn ja tehonkulutuksen.