Frekventistinenyleiskäyttö

Frekventistinenyleiskäyttö on kielitieteellinen käsite, joka viittaa lähestymistapaan, jossa yleiskielen normit ja laajasti käytetyt rakenteet nähdään syntyvän ja vakiintuvan ennen kaikkea käytön frekvenssin kautta. Käsite liittyy usage-based ja korpuslingvistiikan näkemyksiin siitä, että kieli muovautuu suurten kieliaineistojen ja arkipäiväisen kielen induktiivisesti.

Tutkimusmenetelmät ja aineisto Frekventistinenyleiskäyttö hyödyntää suuria kielikorppuja sekä kirjoitettua että puhuttua kieltä, frekvenssitilastoja, n-grammeja ja tilastollisia malleja. Diachroininen ja vertaileva analyysi eri rekistereissä sekä murteissa paljastaa, miten tietyt yleiskäytön muodot yleistyvät ja vakiintuvat.

Sovellukset ulottuvat kielenpolitiikasta opetukseen ja oikeakielen ohjaukseen sekä sanakirjojen ja kielipalveluiden kehittämiseen. Frekventistinenyleiskäyttö voi tukea päätöksentekoa esimerkiksi millaisia sanoja tai rakenteita tulisi korostaa yleiskielessä sekä miten oppimateriaaleja ja sanastoa voidaan suunnitella vastaamaan yleisesti käytettyä kieltä.

Kritiikki ja yhteydet toisiin teorioihin Kritiikkiä herättää se, että korostamalla käytön frekvenssiä voidaan aliarvioida kielen monimuotoisuutta sekä sosiaalisia ja identiteettiin liittyviä tekijöitä. Siinä on kuitenkin läheiset yhteydet usage-based linguistiikkaan ja korpuslingvistiikkaan, joissa normit nähdään pitkälti käytön seuraamusina ja kielen kehityksen tuloksena yleisellä tasolla.