Formalisuutta

Formalisuutta tarkoittaa sitä, että toiminta, viestintä tai järjestelmä noudattaa ennalta määriteltyjä muotoja, protokollia ja rituaaleja. Käsitettä käytetään sekä arjessa että instituutioissa kuvaamaan sitä, kuinka tärkeänä pidetään oikean menettelyn ja rakenteiden noudattamista.

Sosiaalisessa vuorovaikutuksessa muodollisuus ilmenee pukeutumis- ja tervehtymiskäytännöissä, kokousten kulussa sekä asianajo- ja asiakirjamenettelyissä. Kielellisesti formalisuus näkyy rekisterivalinnoissa, kohteliaisuuden ilmauksissa sekä sanaston ja rakenteiden muodollisuudessa, kuten virallisen kirjoitus- tai virkkaamattoman kielen käytössä. Suomessa muotoja voidaan korostaa esimerkiksi te- tai te-kutsumisen kautta sekä nimitysten ja varsinaisen kielen valinnoissa.

Organisaatioissa ja byrokratiassa formalisuus tarkoittaa standardoitua prosessia, valtuutettuja vastuita sekä selkeitä menettelytapoja. Se edistää ennakoitavuutta, läpinäkyvyyttä ja yhdenvertaista kohtelua, mutta voi samalla hidastaa päätöksentekoa ja rajoittaa joustavuutta sekä osallistumista.

Historiallisesti muodollisuus vaihtelee eri kulttuureissa ja aikakausittain. Muutokset teknologian, globalisaation ja kulttuurien välisen vuorovaikutuksen myötä ovat tuoneet uusia käytäntöjä, mutta tilaisuudet ja virallinen viestintä säilyttävät usein arvoa muodollina keinona järjestyksen ja kunnioituksen ilmaisemiseksi. Formaliutta tarkastellaan laajasti sosiologiassa, kielitieteessä, hallinnossa ja estetiikassa sekä filosofiassa ja taiteessa, joissa se voi korostaa muotoa ja rakennetta sisällön kustannuksella.