Eturistiriitojen

Eturistiriitojen käsite kuvaa tilanteita, joissa henkilön henkilökohtaiset, taloudelliset tai läheisten suhteiden intressit voivat vaikuttaa hänen tehtäviensä hoitamiseen tai päätöksentekoonsa. Tällaiset riippuvuudet voivat heikentää objektiivisuutta, asiallisuutta ja luottamusta sekä yksilön että organisaation toimintaan.

Käytännön yhteyksissä eturistiriitoja tavataan erityisesti julkisessa hallinnossa, liike-elämässä ja tutkimusmaailmassa. Esimerkkejä ovat hankintapäätökset, rahoitus- tai tukipäätökset, rekrytointi- ja palkintopäätökset sekä julkisten etujen ja yksittäisen toimijan etujen yhteensovittaminen. Myös läheiset suhteet, sijoitukset, suuria taloudellisia etuja tarjoavat sidokset sekä riippuvuudet työtovereihin voivat muodostaa eturistiriitoja.

Käytännön hallinta perustuu läpinäkyvyyteen ja estämiseen. Usein edellytetään ilmoitusvelvollisuutta intresseistä, henkilökohtaisten tai taloudellisten sidosten julkista paljastamista sekä esteellisyys- tai pidättyminenperiaatteita päätöksenteossa. Organisaatioissa käytetään riippumattomia valvontamekanismeja, arviointijärjestelmiä ja koulutusta eettisistä periaatteista. Ristiriitoihin liittyviä ratkaisuja voivat olla esimerkiksi päätöksentekijän siirtäminen toisen yksikön vastuulle, äänettömyys tietyissä hankintaprosesseissa tai ulkopuolisen tarkastuksen käyttöönotto.

Eturistiriitojen hallinta on osa hyvän hallinnon periaatteita ja eettisen toiminnan perusta; sen tavoitteena on säilyttää päätösten legitimaatio ja organisaation yleinen luotettavuus.