Esimerkkikontekstit

Esimerkkikontekstit ovat esimerkkilauseita tai lauseyhteyksiä, joiden avulla havainnollistetaan sanan tai käsitteen käyttöä todellisessa kielessä. Termi on suomenkielinen ja koostuu sanoista esimerkki ja konteksti. Esimerkkikonteksteja käytetään kielitieteessä, sanakirjoissa, kielioppikirjoissa ja terminologisissa tietokannoissa, jotta käyttäjät näkevät, miten sana esiintyy eri merkityksissä, taivutusmuodoissa sekä eri rekistereissä.

Käyttötarkoitukset ja vaikutus: ne auttavat oppijoita, kääntäjiä ja tutkijoita erottamaan merkityksiä, ymmärtämään kollokaatioita ja syntaktisia rakenteita sekä hahmottamaan sanan käytön kontekstisidonnaisuutta. Esimerkkikonteksteja voidaan käyttää sekä arkisessa että ammatillisessa kielessä, ja ne voivat osoittaa eroja esimerkiksi puhuttuun ja kirjoitettuun kieleen sekä eri tekstityypeissä.

Laatukriteerit: valittujen kontekstien tulisi olla autenttisia, selkeitä ja tarkoitukseen nähden riittävän erilaisia. Tekstin on oltava kieliopillisesti oikein, ja konteksti kannattaa valita niin, että se havainnollistaa kyseisen sanan tai käsitteen olennaisia merkityksiä sekä mahdollisia vaihteluja.

Suhde resursseihin: esimerkkikonteksteja kerätään usein korporaanoista, sanakirjoista tai oppimateriaaleista. Ne voivat olla merkittyjä sense-, syntaksis- ja rekisteritiedoilla sekä linkitettyjä tarkempiin määritelmiin tai kieliopillisiin huomautuksiin.

Laatimisprosessi: valitse sana, etsi relevantteja käyttöesimerkkejä, varmista oikeellisuus ja edustus, merkitse tarvittavat tiedot (osamääreet, taivutus, konteksti) ja tallennu ne sekä tallennus- että hakutoimintoja varten.