Erikoistettuperusmuoto

Erikoistettuperusmuoto on kielitieteessä käytetty käsite, jolla tarkoitetaan erikoistettua perustavaa muotoa (perusmuotoa) valitussa tai muodostetussa kontekstissa. Se eroaa yleisestä perusmuodosta siten, että erikoistettu perusmuoto on optimoitu tiettyä tehtävää varten ja voi sisältää tai korostaa informaatiota, joka on tärkeää kyseisessä sovelluksessa. Esimerkiksi NLP-työkaluissa morfologisissa analyyseissä voidaan valita erikoistettu perusmuoto, joka helpottaa sanan tunnistamista ja yhdenmukaistamista suuressa tekstikokoelmassa.

Derivointi tapahtuu joko manuaalisesti lexikografian yhteydessä tai automaattisesti koneoppimiseen perustuvilla menetelmillä. Erikoistettu perusmuoto voi koostua sanan vartalosta sekä lisämetatiedoista, kuten tunnisteista, jotka kertovat sanan roolista tai taivutusluokasta. Sitä käytetään esimerkiksi hakukoneindeksoinnissa, puheentunnistuksessa, käännöstekniikoissa sekä kielen normalisoinnissa, kun tavallinen lemmamuoto ei ole optimaalinen kyseisessä tehtävässä.

Käyttö vaatii hyvin dokumentoitua määrittelyä, jotta erikoistettu perusmuoto säilyttää tarkoitetun merkityksen myös toisessa kontekstissa. Se täydentää perusmuotoa eikä välttämättä korvaa sitä; perusmuoto säilyy yleisenä sanakirjamuotona, kun taas erikoistettu muoto palvelee tehtäväkohtaista tarkkuutta.

Esimerkki: tekstikorpuksessa voidaan valita erikoistettu perusmuoto, joka parantaa sisältöyhteyksien palauttamista, vaikka sanan yleinen lemmamuoto poikkeaa.