Epämuuttuvuuden
Epämuuttuvuuden käsite viittaa ominaisuuteen tai tilaan, joka ei muutu ajan kuluessa tai tietyissä määritellyissä olosuhteissa. Termiä käytetään laajasti eri tieteenaloilla sekä arkikielessä kuvaamaan vakaata, pysyvää luonnetta tai todellisuutta. Sana muodostuu negatiivisesta etuliitteestä epä-, verbistä muuttua sekä vokaalittuvasta -vuus- sustantiivimuodostuksesta.
Matematiikassa ja logiikassa epämuuttuvuutta lähestytään usein invariantteina, eli suureina tai ominaisuuksina, jotka säilyvät tietyntyyppisten muunnosten alla.
Tietojenkäsittelyssä immutability tarkoittaa tilan pysyvyyttä: olio luodaan kerran eikä sen tilaa muuteta, vaan muutokset syntyvät luomalla
Filosofisesti epämuuttuvuus liittyy oleellisten ominaisuuksien tai totuuksien pysyvyyteen ja keskusteluun siitä, missä määrin mikään ominaisuus on
Käytännön näkökulmassa epämuuttuvuudella on sekä etuja että rajoitteita: vakaus ja ennustettavuus voivat parantaa luotettavuutta, mutta täysin