Epämetallihydridien

Epämetallihydridit ovat kemiallisia yhdisteitä, joissa epämetalli atomi on sitoutunut yhteen tai useampaan vetyatomiin. Nämä yhdisteet muodostuvat yleensä suoraan alkuaineiden reaktiona tai pelkistämällä epämetallien oksideja. Epämetallihydridit vaihtelevat ominaisuuksiltaan suuresti riippuen keskusatomina olevasta epämetallista.

Tunnetuimpia epämetallihydridejä ovat esimerkiksi vedyn yhdisteet muiden epämetallien kanssa, kuten ammoniakki (NH3), metaani (CH4), vesi (H2O), rikkivety (H2S) ja fosfiini (PH3). Näistä monet ovat huoneenlämmössä kaasuja ja niillä voi olla erilaisia hajuja, kuten ammoniakin pistävä haju tai rikkivedyn mätä munamainen haju. Jotkin epämetallihydridit, kuten vesi, ovat nesteitä ja elämälle välttämättömiä.

Epämetallihydridien kemiallinen reaktiivisuus on usein merkittävää. Monet niistä ovat heikkoja tai vahvoja happoja tai emäksiä vesiliuoksessa. Esimerkiksi vetykloridi (HCl) on vahva happo, kun taas ammoniakki on heikko emäs. Jotkut epämetallihydridit voivat myös toimia pelkistiminä.

Näiden yhdisteiden käyttökohteet ovat moninaiset. Niitä käytetään teollisuudessa, laboratoriokemikaaleina, polttoaineina (esim. metaani) ja raaka-aineina muiden kemikaalien valmistuksessa. Ympäristövaikutuksiltaan jotkin epämetallihydridit voivat olla haitallisia, esimerkiksi rikkivety on myrkyllistä.