Epäkoherentti

Epäkoherentti on suomalainen adjektiivi, joka tarkoittaa sitä, ettei jokin ole koherentti: ei johdonmukaisesti yhteenkytkettyä, ei sisäisesti harmonista tai ei voi muodostaa selkeää kokonaisuutta. Termiä käytetään sekä tieteellisessä että arkisessa kielessä kuvaamaan ilmiöitä, tekstejä tai argumentteja, joissa yhteydet, rytmimallit tai loogiset suhteet eivät ole vakaasti määriteltyjä. Etymologisesti epä- on negatiivinen etuliite ja koherentti juontuu sana-juurista, jotka viittaavat johdonmukaisuuteen ja yhteenkytkeytymiseen.

Fysiikassa ja optiikassa epäkoherentti valo viittaa valoon, jonka fotoneilla ei ole vakaita vaihe- tai aallonpituuskorrelaatioita. Tällainen valo ei yleensä pigmentoi säännöllistä interferenssiä, ja sen refugutus tai aallonpituuskoostrukto on satunnaisempi kuin koherentissa valossa. Esimerkkejä ovat lämpövalo ja useat käytetyt keinot, joissa valon lähde ei tuota pitkäaikaista tai luontaista koherenssia. Koherentti valo puolestaan, kuten lasersäteily, ylläpitää vakaata vaihe- ja taajuusjärjestystä.

Kielessä ja filosofiassa sekä retoriikassa epäkoherenttia käytetään kuvaamaan tekstiä, puhetta tai argumentaatiota, jossa väittämät eivät muodosta loogista tai rakenteellisesti johdonmukaista kokonaisuutta. Tällöin voi olla puutteita siirtymissä, epäyhtenäisiä premissejä tai ristiriitoja, jotka heikentävät kokonaisuuden ymmärtämistä. Termiä käytetään usein kuvaamaan kritiikissä esiintyviä epäjärjestyksejä tai epäloogisuuksia.