Endoteelitoiminta

Endoteelitoiminta viittaa verisuonten sisäkalvoa muodostavan endoteelin toimintakykyyn. Endoteeli on verisuonten sisäseinä, jonka tehtävänä on säädellä verenvirtausta, suojata kudoksia ja välittää signaaleja sekä paikallisista että verenkierron tiloista.

Keskeisiä toimintoja ovat verenvirtausta ja verenpainetta säätelevät mekanismit: endoteeli erittää typen oksidia NO:n, prostacykliinin PGI2:n sekä endoteelisen hyperpolarisointifaktorin EDHF:n, jotka laajentavat verisuonia ja parantavat verenvirtausta. Endoteeli tuottaa myös endoteliin-1a, voimakasta vasokonstriktoria. Näiden tekijöiden tasapaino määrää verisuonten tonuksen.

Endoteeli säätelee verisuonten läpäisevyyttä ja kudosten nesteytystä. Glycocalyx ja tiiviit liittymät sekä VE-cadherin-järjestelmät pitävät solujen välet tiukoina; häiriöissä läpäisevyys voi kasvaa ja kudosten nestevuoto lisääntyä.

Se säätelee veren hyytymistä ja tromboosia. Endoteeli tuottaa antikoagulaatio- ja fibrinolyyttisiä tekijöitä kuten trombomoduliinia sekä aktivoi plasminogeenin aktivoitumista plasmiinin kautta; se myös vaikuttaa tromboksaanin ja verihiutaleiden toimintojen säätelyyn.

Endoteeli ilmentää tulehduksessa adhesiomolekyylejä (ICAM-1, VCAM-1, E-selectiini), mikä mahdollistaa leukosyyttien kiinnittymisen ja migraation kudokseen. Tämä prosessi on keskeinen immuunivasteessa ja tulehduksessa.

Endoteliaalinen dysfunktio on varhainen merkki monista sydän- ja verisuonitaudeista, kuten ateroskleroosista, hypertensiosta ja diabetesesta. Sen mittaukseen käytetään esimerkiksi flow-mediated dilation (FMD) -mittausta ja biologisia markkereita. Hoitoon kuuluvat elämäntapamuutokset sekä lääkkeet, kuten statiinit ja verenpaineenlääkkeet.

Endoteelitoiminnan ylläpitoon liittyy myös regeneraatio ja angiogeneesi: endoteliaalisen kantasolujen rooli sekä VEGF:n ja muiden kasvutekijöiden säätely. Näiden prosessien kunnossapito on tärkeää verisuonikudoksen toipumisessa ja uusien verisuonten muodostumisessa.