Endorfiineja

Endorfiinit ovat kehon omia opioidipeptidejä, joita syntetisoidaan pääasiassa keskushermostossa sekä aivolisäkkeessä. Näiden peptidejen päätyyppejä ovat beta-endorfiini, enkefaliinit ja dynorfiinit. Endorfiinien tuotanto perustuu esiproteiinien pilkkomiseen: proopiomelanokortiinista (POMC) syntyy beta-endorfiini, proenkefaliinista peräisin olevat enkefaliinit, ja prodynorphiinista dynorfiinit.

Endorfiinit vaikuttavat kipu- ja mielihyväjärjestelmiin sitoutumalla opioidireseptoreihin. Niitä esiintyy erityisesti aivojen ja selkäytimen alueilla sekä joissakin muissa kudoksissa. Kolme pääreseptoriryhmää—mu, delta ja kappa—osallistuvat endorfiinien välittämiin vaikutuksiin; reseptorikohtaiset vaikutukset vaihtelevat.

Päätehtävä on osallistua kehon sisäiseen analgeasiaan ja mielialan säätelyyn. Endorfiinit kytkeytyvät stressivasteeseen, kivunlievitykseen ja palkitsemisjärjestelmään, ja ne voivat vaikuttaa esimerkiksi liikunnan yhteydessä illuusoivaan mielihyvään sekä yleiseen hyvinvointiin. Vapautuminen voi lisääntyä kivun, fyysisen rasituksen, kylmän altistuksen sekä emotionaalisen stressin yhteydessä.

Kliinisesti endorfiinien rooli on monimutkainen, ja niitä tutkitaan jatkuvasti. Exogeeniset opioidit, kuten morfiini ja oksikodoni, vaikuttavat samoihin reseptoreihin ja tuottavat kipua lievittäviä sekä mielihyvää tuottavia vaikutuksia; endorfiinien tasoihin liittyvät muutokset voivat liittyä krooniseen kipuun, mielialahäiriöihin ja stressivasteisiin.