Elämänkokemuksen

Elämänkokemus tarkoittaa ihmisen elämän varrella kertyneiden kokemusten kokonaisuutta, joka muokkaa yksilön tietoa, taitoja ja arvoja. Se koostuu sekä tapahtumista että niihin liittyvistä tunteista, ratkaisuista ja niiden seurauksista. Elämänkokemuksen kautta ihmiset kehittävät käytännönosaamista, sopeutumiskykyä ja harkintaa.

Etymologisesti termi muodostuu sanoista elämä ja kokemus. Elämänkokemuksen leksikaalinen muoto viittaa elämänkokemuksen omistamiseen tai siihen, mitä elämällä on tarjottavaa yksilölle; genetiivimuotoa käytetään esimerkiksi ilmauksissa elämänkokemuksen merkitys, elämänkokemuksen kartoitus.

Useita ulottuvuuksia: yksilön ikä ja elämänhistoria vaikuttavat elämänkokemuksen laajuuteen. Se ilmenee arkipäivän päätöksissä, työnteossa ja sosiaalisissa suhteissa. Elämänkokemusta arvotetaan usein ammatillisessa kontekstissa, kun arvioidaan luotettavuutta, vastuullisuutta ja tilannetaju.

Rajoitteet ja keskustelut: elämänkokemusta ei voi suoraan mitata eikä se aina takaa parempia ratkaisuja. Kulttuuri- ja yksilölliset erot sekä situatiiviset tekijät vaikuttavat siihen, miten menneisyyden kokemukset siirtyvät nykyiseen toimintaan. Kehitys ja oppiminen voivat tapahtua sekä elämänkokemuksen kautta että muodollisen ja ammatillisen koulutuksen kautta.

Liittyvät termit: kokemustieto, käytännön tieto, ammatillinen kokemus, viisautta tarkastelevat käsitteet.