Eläinlajikkeiden

Eläinlajikkeiden käsite viittaa lajinsisäiseen vaihteluun sekä ryhmiin, jotka ovat kehittyneet sekä luonnollisen evoluution että ihmisen jalostuksen tuloksena. Käsitteet ja termistö vaihtelevat käytännössä: alalaji (ala-laji) kuvaa luonnollisesti eriytynyttä populaatiota, joka on sopeutunut tiettyyn maantieteelliseen alueeseen; rotu puolestaan on kotieläimissä ja muissa domestikoiduissa lajeissa syntynyt jalostettu ryhmä, jolla on tyypillisiä ominaisuuksia. Lajikkeen käsite on suomen kielessä vähemmän vakiintunut eläintieteessä, ja sitä käytetäänkin usein synonyyminä sekä alalajille että rodulle.

Geneettinen vaihtelu lajien sisällä johtuu mutaatioista, rekombinaatiosta ja geneettisestä eriytymisestä. Luonnollinen valinta sekä maantieteellinen eriytyminen voivat johtaa alalajeihin, kun populaatiot ovat eristyneitä toisistaan. Jalostuksessa ihmiset valitsevat yksilöitä, joilla on haluttuja ominaisuuksia, mikä voi nopeuttaa muutosnopeutta ja johtaa monimuotoisiin rotuihin.

Esimerkkejä ovat koirien rodut, naudan ja hevosen rodut sekä siipikarjan rodut. Eläinlajikkeiden monimuotoisuus on tärkeä sekä biodiversiteetin säilyttämisessä että käytännön eläintenhoidossa, jalostuksessa ja luonnonsuojelussa.