Eläkejärjestelyt

Eläkejärjestelyt ovat järjestelmä, jonka kautta ihmiset kerryttävät ja saavat toimeentulon vanhuuden, työkyvyttömyyden tai vainajan tilanteissa. Suomessa eläkejärjestelmä rakentuu kolmelle pullolle: kansallinen tuki eli perus-, työeläkkeet sekä vapaaehtoinen yksityinen eläkesäästäminen. Järjestelmä on tarkoitettu turvaamaan toimeentulon elämänkaaren eri vaiheissa sekä kannustamaan työhön ja säästämiseen.

Pillar I koostuu kansaneläkkeestä ja takuueläkkeestä, joita hoitaa Kela. Kansaneläke on tarkoitettu kaikille maassa asuville pienituloisille, ja takuueläke turvaa vähimmäistason toimeentulon. Näiden etuuksien saanti on osin tulotaso- tai omaisuuskohtaisesti määriteltyä ja ne voivat täydentää muuta eläkettä.

Pillar II kattaa työeläkkeet, joita kertyy pääasiassa työtä tekevillä. Työeläkkeet ovat pakollisia ja rahoitus tapahtuu sekä työnantajan että työntekijän maksuista. Järjestelmää hoitavat eri työeläkevakuutuslaitokset, ja etuudet voivat muodostua sekä määräaikaisista että kertaluonteisista elementeistä sekä olla koordinoituja eri alojen mukaan.

Pillar III muodostuu vapaaehtoisista yksityisistä eläkevakuutuksista ja säästämisestä. Näillä sopimuksilla työntekijä voi täydentää lakisääteisiä etuuksia ja hallita eläkeikään liittyviä tavoitteitaan sekä riskejä.

Lisäeläkkeet ja perhe-eläkkeet kuuluvat myös eläkejärjestelyihin. Hallinnointi ja tilastointi tapahtuu pääosin Eläketurvakeskuksen, Kelan sekä työeläkevakuutuslaitosten kautta. Järjestelmä on aiemmin uudelleenjärjestelty ja sitä tarkistetaan jatkuvasti väestön ikääntymisen sekä työmarkkinoiden muutosten myötä.