Diffuuttisessa

Diffuuttinen on suomenkielinen adjektiivi, jota käytetään kuvaamaan ilmiöitä, aineita tai tiloja, joissa keskeinen mekanismi on diffuusio. Diffuusio tarkoittaa aineen tai energian leviämistä johtuen molekyylien satunnaisesta liikkeestä ja pitoisuuserojen tasoittumisesta. Diffuuttisessa tilassa tarkoitetaan tilaa tai kehitysvaihetta, jossa diffuusio on hallitseva tai merkittävä kuljetusmekanismi.

Sana on johdettu sanasta diffuusio sekä adjektiivin -ttinen ja inessiivimuodon -ssa. Käyttö on yleisempää tieteellisessä tekstissä kuin arkipuheessa, ja sitä voidaan periä sekä fysikaalisista että kemiallisista, biologisista sekä materiaalitieteellisistä yhteyksistä.

Käyttökohteita ja esimerkkejä ovat p atoisuuksien diffuusio liuoksessa tai kudoksessa, kaasujen diffuusio huokoisessa materiaalissa sekä lämpödiffuusio osana lämpösiirtoa. Diffuusion merkitys korostuu ympäristötieteissä epäpuhtauksien leviämisen mallinnuksessa, farmakologiassa lääkkeiden diffuusiolla kudoksiin sekä materiaalitutkimuksessa fuusio- tai korroosioilmiöiden ymmärtämisessä.

Malli ja määräytyminen: diffuusion kuvaamiseksi käytetään Fickin lakeja sekä diffuusion yhtälöitä. Yleisimpiä ovat ensimmäisen ja toisen kertaluvun diffuusion lait, joiden avulla voidaan mallintaa pitoisuusvaihteluita ajan ja tilan funktiona. Diffuuttisessa regimeissä tilan muutokset seuraavat usein tasaisempaa pitoisuusprofiilia kuin advektio-ohjatussa kuljetuksessa.