DDoShyökkäysten

DDoShyökkäysten (DDoS-hyökkäysten) käsite kuvaa jakautunutta palvelunestohyökkäystä, jossa useiden eri järjestelmien kautta tuleva liikenne kuormittaa kohdepalvelimen tai verkkoinfrastruktuurin resursseja. Tavoitteena on estää tai heikentää käyttäjien pääsy palveluun, usein tilapäisesti, mutta toisinaan pitkäkestoisesti.

Toteutustavassa hyökkäykset perustuvat suureen määrään muodostettuja lähdeyhteyksiä. Hyökkäykset rakentuvat yleensä botnet-verkostoista, joissa infektoidut tietokoneet ja älylaitteet toimivat ohjattuina “uhreina” hyökkäyskentässä. Tekoäidennäköinen liikenne voidaan myös vahvistaa hyväksikäyttämällä hyödyntämis- tai väärin konfiguroituja palveluita (amplifikaatio), kuten DNS- tai NTP- sekä muunlaisen verkkoliikenteen kautta tulevaa suurta volyymiä.

DDoS-hyökkäykset jaetaan tyypillisesti kolmeen pääkategoriaan: volumetriset hyökkäykset, joissa kuormitus mitataan gigabittien tai terabittien skaaloissa; protokollapohjaiset hyökkäykset, jotka hyödyntävät protokollien heikkoja kohtia; sekä sovellustason hyökkäykset, jotka kohdistuvat web-sovellusten ominaisuuksiin ja vaativat huolellista käsittelyä ylikuormittamalla sovelluskerroksen resursseja.

Vaikutukset voivat ulottua palvelun katkeamisesta taloudellisiin menetyksiin ja brändin maineen kärsimykseen. Suojaamiseksi käytetään monivivahteisia keinoja, kuten liikenteen suodatus ja kuormituksen tasaus, suojautumispalveluita, geoprotektion rakentamista, sekä järjestelmäarkkitehtuurin redundanssia ja anycast-verkkoja.

Lainsäädäntö on useissa maissa sovittu kieltäväksi DDoS-hyökkäykset ja botnet-verkostojen ylläpito, ja sekä hyökkäyksiä että niihin liittyviä ehkäisytoimia voidaan säätelevästi rangaista. DDoS-teknologian jatkuva kehittyminen, erityisesti IoT-laitteiden yleistyessä, pitää haasteen ajankohtaisena sekä yksittäisille organisaatioille että koko verkko­sala-ympäristölle.