DDLkomennot

DDLkomennot, or Data Definition Language -komennot, ovat SQL:n lauseita, joilla määritellään tai muutetaan tietokannan rakenteita. Niillä hallitaan skeemaa ja sen objekteja kuten tietokantoja, skeemoja, tauluja, sarakkeita, rajoitteita, indeksien ja näkymien määritelmiä. DDL:n vastakohtana ovat DML-komennot, jotka käsittelevät tiedon muuttamista, sekä DCL-komennot, jotka hallitsevat käyttöoikeuksia.

Yleisimmät DDL-komennot ovat CREATE, ALTER, DROP, TRUNCATE ja RENAME. CREATE luo uusia objekteja, kuten tauluja tai näkymiä. ALTER muokkaa olemassa olevia objekteja, esimerkiksi taulun rakennetta tai rajoitteita. DROP poistaa objekteja pysyvästi, jolloin niiden sisältö ja rakenne menettävät käytettävyyden. TRUNCATE tyhjentää taulun kaikki rivit nopeasti, usein ilman jokaisen rivin perinteistä poistoa. RENAME muuttaa objektin nimeä. Joissakin järjestelmissä tuetaan myös komennoa COMMENT, jolla kommentoidaan objekteja.

Suhteellinen käytännön käyttäytyminen DDL:lle vaihtelee tietokantajärjestelmäkohtaisesti. Monissa järjestelmissä DDL-komentojen suoritus aiheuttaa alussa automaattisen commitin, jolloin muutokset ovat pysyviä ja ne eivät kuulu samaan transaktioon muiden operaatioiden kanssa. PostgreSQL tarjoaa kuitenkin yleensä DDL:n transaktiohyväksynnän ja voi kumota DDL:n osia samaan transaktioon. UNIX–tyyppisissä ympäristöissä oikeudet DDL-toimintoihin määräytyvät käyttäjän oikeuksien kautta, kuten CREATE-, ALTER- ja DROP -oikeuksien kautta.

Nykyiset käyttötilanteet ja käytännöt korostavat, että DDL-muutokset ovat rakenteellisia ja vaikuttavat koko skeemaan. Niiden hallinta vaatii huolellista suunnittelua ja asianmukaisia käyttöoikeuksia.