Bittitasoista

Bittitasoista on suomalainen termi, jota käytetään kuvaamaan digitaalisen tiedon näytteiden tai signaalin arvojen tarkkuutta. Se viittaa usein bittien määrään per näyte tai per kanava sekä siihen, kuinka monta erilaista arvoa signaaliin tallennetaan. Bittitaso vaikuttaa muun muassa kuvien, videoiden ja äänen laatuun sekä tallennus- ja siirtokustannuksiin.

Kuvissa ja videoissa bittitaso määrittelee värisyvyyden ja dynaamisen alueen. Esimerkiksi 8-bittinen per kanava (RGB) tuottaa 256 arvoa jokaiselle kanavalle ja kokonaisuudessaan noin 16,7 miljoonaa väriä. Korkeamman bittisyyden, kuten 10-, 12- tai 16-bitin, käyttö parantaa värien toistoa ja vähentää banding-virheitä erityisesti HDR-sisällöissä ja prosessoinnissa.

Äänessä bittitaso kuvaa näytteen tarkkuutta. 16-bittinen tallennus on yleistä kuluttajatuotteissa ja tarjoaa hyvän dynaamisen alueen. Ammattikäytössä käytetään usein 24- tai 32-bittistä tallennusta, jolloin signaalin suuret ja pienet muutokset voidaan käsitellä tarkemmin; 32-bittinen float -muoto mahdollistaa erittäin laajan dynaamisen alueen ilman käytännön rajoitteita tallennuksessa.

On tärkeää erottaa bittitaso ja bittinopeus. Bittitaso kuvaa yhtä näytettä kohti käytettyä tarkkuutta, kun taas bittinopeus kertoo siirrettävien tai tallennettavien bittien määrän aikayksikköä kohti. Digitaalissa järjestelmissä käytetään myös ditheringiä ja gamma-korjausta laadun parantamiseksi.

Valinta riippuu käyttötarkoituksesta, tallennus- ja jakelutarpeista sekä vastaanottimen kyvystä. Korkea bittitaso parantaa laatua ja joustavuutta, mutta kasvattaa tiedostokokoa. Pienemmät bittitasot soveltuvat yleisesti verkkosisältöön tai tilankäyttöä vaativiin tilanteisiin.

Katso myös: bittisyvyys, värisyvyys, bittinopeus, dithering, HDR, dynaaminen alue.