Bittisarjojen

Bittisarjojen on yleinen nimitys suomenkielisessä teknisessä ja tietoteknisessä kirjallisuudessa viittaamaan bitteistä koostuviin sarjoihin. Bittisarja tarkoittaa yksittäisessä kontekstissa 0–1-merkkejä muodostavaa jonoa, ja bittisarjojen genetiivimuoto “bittisarjojen” viittaa esimerkiksi tiettyjen sarjojen ominaisuuksiin tai useampiin tällaisiin sarjoihin. Sanan käyttö vaihtelee sen mukaan, puhutaanko yhdestä sarjasta vai useammista, sekä siitä, käsitelläänkö sarjoja käytännön sovelluksissa vai analyyseissä.

Teknisiä konteksteja, joissa bittisarjoja tarkastellaan, on laajasti tietotekniikassa ja viestinnässä. Bittisarjat muodostuvat bittejä, jotka voivat edustaa dataa, kieltä tai signaaleja. Esimerkkejä ovat kahdeksan bitin kokonaisuuksina esiintyvät bytit sekä pidemmät, satunnaistettujen tai suunniteltujen järjestysten muodostamat sarjat. Bittisarjojen ominaisuuksia tutkitaan esimerkiksi koodaus-, virheentunnistus- ja signaalinkäsittelytieteenalueilla; niille mitataan pituutta, entropiaa, korrelaatioita sekä jakautumista 0:n ja 1:n kesken. Matematiikassa ja kryptografiassa bittisarjat ovat perustekijöitä, joista rakentuvat esimerkiksi koodit, generaattorit ja pseudorandom-jonot.

Termiä voidaan käyttää myös molutellina yleisessä puheessa kuvaamaan erilaisten tapahtumien tai vihjeiden lineaarista, digitaaliselta vaikutteelta vaikuttavaa rakennetta. Tällöin bittisarjojen metafora korostaa järjestyksen ja toistuvuuden roolia.

Lisätietoja: bit, binaarinen luku, koodauslääkelma, digitaalinen signaalinkäsittely.