Basaltikiveä

Basaltikiveä on vulkaaninen kivilaji, joka muodostuu basaltisen laavan nopean viilenemisen seurauksena pintakerrostumaan. Kivessä on tumma väri, useimmiten musta tai tummanharmaa, ja sen mineraalikoostumus koostuu pääasiassa plagioklaasista ja pyrokseenista, usein mukana oliiviinia sekä amfiboleita. Tekstuuriltaan basaltit ovat yleisesti aphanittisiä eli hienorakeisia, mutta joillain lajikkeilla on porfyrinen rakennetyyppi suurempien mineraalipäiden vuoksi. Vesikulaarisuus eli kuplarakenteisuus voi ilmetä joissain lajeissa.

Synty: Basaltit muodostuvat, kun basaltinen lava purkautuu maanpinnalle ja jähmettyy nopeasti. Nopean jäähdytyksen vuoksi kiteet jäävät pieniksi ja pintakerroksiin muodostuu kovaa kiveä.

Maailmanlaajuisesti basaltia on runsaasti sekä valtamerten keskiselänteillä että kontinentaalisilla laavapintojen alueilla. Basaltin esiintymisellä on merkitystä geologisessa kartoituksessa ja se kuvaa magmaattisen aktiivisuuden tyyppiä sekä maankuoressa tapahtuvia purkauksia.

Käyttö: Basaltia käytetään rakennus- ja koristekivenä sekä kiviainesteissä kuten murske- ja ballastimateriaalina. Sen kestävyys, kovuus ja tiheys tekevät siitä yleisesti arvostetun rakennusmateriaalin, erityisesti tiilimuureissa, lattioissa ja ulkopinnoilla.

Kuvastoa: Basaltikolonnit, jotka muodostuvat jäähdytyksen seurauksena pylväiksi, ovat tunnettuja esimerkkejä basaltin kolonnaarisesta rakenteesta.