Babylonialainen

Babylonialainen on suomenkielinen adjektiivi ja substantiivi, jolla viitataan muinaisen Babylonian kaupungin, sen asukkaiden sekä laajemmin Babylonian valtakunnan ja kulttuurin piirteisiin. Termiä käytetään sekä historiallisessa että arkeologisessa kontekstissa.

Babylonia sijaitsi Etelä-Mesopotamiassa. Babylonian valtakunta nousi merkittäväksi keskuksena useiden vuosisatojen aikana, ja siihen liitetään useita aikakausia: Old Babylonian (noin 2000–1600 eaa.), jonka aikana kehittyi Hammurabin laki; Neo-Babylonian tai Chaldean imperiumi (noin 626–539 eaa.), jonka aikana Babylonian kulttuuri ja hallinto saavuttivat suurimpia mittoja; kaupungin valtakin päättyi Persian valtakunnan tunkeutumiseen vuonna 539 eaa.

Kielis- ja kulttuuripuolella babylonialainen viittaa pääasiassa Akkadin kielen (Babylonian) dialektien piiriin. Babylonian kirjallinen perinne kuuluu sekä Old että Neo-Babylonian kausiin ja sisältää sekä usinga tunnettuja tekstejä että kirjallisuutta kuten Hammurabin laki ja myöhäisempi Neo-Babylonian kirjallisuus. Tiedustelussa ja arkeologiassa Babylonialainen kulttuuri merkitsee myös uskontoa, jumaluuksia kuten Marduk, sekä tieteellistä ja teknistä kehitystä, esimerkiksi tähtitiedettä ja arkkitehtuuria, kuten Ishtar-torniin liittyviä esimerkkejä.

Nykyisessä käytössä Babylonialainen-termillä viitataan usein Babylonian kulttuuriin, historiaan ja arkeologisiin tutkimuksiin sekä raamatulliseen kontekstiin. Skenaarioissa termi voi tarkoittaa myös muinaisen Babylonian asukkaita. Katso myös Babylon, Babylonia, Akkadia.