Autoimmuunisairaudet

Autoimmuunisairaudet ovat joukko sairauksia, joissa immuunijärjestelmä hyökkää elimistön omia kudoksia vastaan. Ne voivat kohdistua yhteen elimeen (organ-spesifit) tai laajentua useisiin kudoksiin ja elintoimintoihin (systeemiset). Sairaudet voivat alkaa eri elämänvaiheissa, ja naisilla esiintyvyys on yleisempää.

Organ-spesifisiä esimerkkejä ovat tyypin 1 diabetes, Hashimoto’n kilpirauhastulehdus, Gravesin tauti sekä keliakia ja pernicioottinen anemia. Systeemisiä muotoja ovat systeminen lupus erythematosus (SLE), reumatoidartriitti, Sjögrenin oireyhtymä, skleroderma sekä multippeliskleroosi. Tulehduksellisia suolisto-ongelmia Crohnin tauti ja haavainen paksusuolitulehdus liitetään usein autoimmuniin mekanismeihin.

Geneettisen alttiuden lisäksi ympäristötekijät kuten infektiot, tupakointi ja ruokavalio ovat keskeisiä laukaisijoita. Autoimmun reaktiot johtavat B- ja T-solujen sekä komplementin aktivoitumiseen ja kudosvaurioihin.

Diagnoosi perustuu kliiniseen kuvaan, potilaan historiaan sekä elin- ja sairauskohtaisiin laboratorio- sekä kuvantamislöydöksiin. Serologiset merkit kuten ANA, anti-dsDNA, anti-TPO sekä reumatekijä (RF) voivat tukea diagnoosia. Joissain sairauksissa tarvitaan kudosnäytteitä ja erityisiä kuvantamismenetelmiä.

Hoito pyrkii lievittämään oireita ja hidastamaan kudosvaurioita; parantavaa hoitoa on harvoin. Yleisiä lääkkeitä ovat tulehduskipulääkkeet, kortikosteroidit, DMARD-lääkkeet kuten metotreksaatti, sekä biologiset lääkkeet, esimerkiksi anti-TNF- tai IL-6-estäjät. Elämäntavat, rokotukset ja säännöllinen seuranta ovat myös tärkeitä.