Aurinkopaneeleja

Aurinkopaneeleja ovat sähköä tuottavia rakenteita, jotka muuttavat auringon säteilyenergian suoraan sähköenergiaksi fotovoltaisen kennotekniikan avulla. Paneelit koostuvat useista valon absorboivista soluista (fotovoltaisista soluista tai aurinkokennoista), jotka on kytketty sarjaan moduuliksi. Paneelit on suojattu lasilla ja ne ovat usein kehyksen sekä taustalevyn välissä. Ne asennetaan pääasiassa rakennusten katoille tai maahan ja ne voivat muodostaa suuria tuotantokokonaisuuksia.

Teknologian päätyypit vaihtelevat materiaalin mukaan. Yleisimmät ovat monokristalliset ja polykristalliset piipohjaiset paneelit; monokristalliset tarjoavat yleensä korkeamman hyötysuhteen ja tilansäästön, kun taas polykristalliset ovat edullisempia valmistaa. Harvinaisemmat ratkaisut ovat ohuenkalvopaneelit, kuten amorfinen pi, CIS/CIGS tai CdTe, jotka voivat olla joustavia ja kevyempiä, mutta niiden hyötysuhteet ovat usein alhaisempia.

Asennus ja suorituskyky riippuvat suunnasta, kulmasta ja ympäristötekijöistä. Etelään päin suuntaaminen ja kattopinnan kulma maksimoivat tuotannon leveyspiiristä riippuen. Lumikuorma, varjostukset sekä ilman lämpötila vaikuttavat tuotantoon; kylmä ja pilvinen sää eivät käänny korkeaksi lämpötilaksi, mutta lumet voivat estää valon pääsyn kennoihin. Hoito on perussiisti: säännöllinen tarkastus sekä lumesta ja pölystä puhdistaminen tarpeen mukaan.

Sovellukset ulottuvat yksittäisistä taloista suurimittaisiin, maahan asennettuihin järjestelmiin ja rakennusten BIPV-ratkaisuihin. Paneelien taloudellisuus paranee jatkuvasti hintojen laskiessa ja tukien sekä nettiomavaraisuusjärjestelmien kehittyessä. Ympäristövaikutukset koostuvat valmistusvaiheen energiakustannuksista sekä kierrätyksestä; elinkaarensa lopussa paneelit voidaan kierrättää osittain.