Aurinkokeruujärjestelmät

Aurinkokeruujärjestelmät ovat järjestelmiä, jotka keräävät auringon säteilyä ja muuntavat sen hyötylämmöksi. Niitä käytetään pääasiassa kotitalouksien vedenlämmitykseen ja tilojen lämmitykseen sekä joissakin teollisissa prosesseissa. Järjestelmät voivat olla aktiivisia tai passiivisia: aktiiviset järjestelmät käyttävät pumppuja, lämmönsiirtoainetta ja säätöjä, kun taas passiiviset ratkaisut nojaavat thermosifon-periaatteisiin tai rakennuksen suunnitteluun. Lisäksi keräimet voidaan jakaa litteisiin keräimiin ja tyhjiöputkikeräimiin; tyhjiöputkikeräimet tarjoavat usein paremman suorituskyvyn kylmissä oloissa.

Keskeisiä komponentteja ovat aurinkokeräimet, lämmönsiirtoaine (usein vesi tai glykoliseos), kiertopumppu ja lämpövarasto, sekä mahdollinen lämpövaihdin ja ohjausyksikkö. Järjestelmä voidaan liittää olemassa olevaan lämmitysverkkoon, tarjoten esilämmityksen tai korvaavan lämmön, ja se voi sisältää varalämmönlähteen kuten boilerin tai lämpöpumpun. Järjestelmän suorituskyky riippuu sijainnista, asennuskulmasta, ilmansäteilyn määrästä sekä säiliön eristyksestä.

Hyödyt sisältävät fossiilisista polttoaineista riippuvuuden vähenemisen ja käyttökustannusten laskun sekä pienemmät hiilidioksidipäästöt. Haasteita ovat alkuinvestointi, tilavaatimus ja säätö- sekä huoltokustannukset. Kansainväliset standardit ja sertifioinnit (esim. EN 12975, EN 12976, ISO 9806) ohjaavat lämmitys- ja keräintoimialojen vaatimuksia sekä turvallisuutta.