Apurekistereitä

Apurekistereitä ovat organin rekistereitä, jotka toimivat apuna pääjaksoille eikä niitä pidä itseisarvoisesti päärekistereinä. Apurekisteri tarkoittaa usein pienempää, lisävän rekisteriä, jonka tarkoituksena on täydentää organin väripalettia sekä laajentaa sen ilmaisua ilman suurta rekisterilistan kokonaisuudellista muutosta. Niitä voidaan käyttää sekä täydentämään sointia että antamaan erityisiä värejä, joita pääjaksoilla ei saavuteta.

Käytännössä apurekisterit voivat olla erillisiä stoppeja, jotka voidaan aktivoida itsenäisesti tai hyvin usein yhteenkytkettyinä toisiin jakoihin tai signaalin kautta (kopuulaatiot). Niiden sijainti ja toiminta voivat vaihdella urkuryhmän mukaan: ne voivat olla kytkettävissä yhdessä tai useammassa käsipuolessa, ja niiden äänet voivat olla sekä suoria että yhdistellen erilaisia timbreja. Apurekistereiden tarkoitus on tarjota lisäoppia ilman, että konserttiosaston tai pääjakson määrä täytyy kasvattaa suuremmaksi.

Vanhassa urkupuheessa apurekistereitä käytettiin erityisesti kirkon ja konserttien järjestelyissä, joissa tarve monipuoliselle soinnille ja dynaamiselle ilmaisulle oli tärkeää. Nykyisin digitaalisissa tai hybridiorganoissa apurekisterit voivat ilmetä virtuaalisina rekistereinä tai ohjelmisto-ominaisuuksina, jotka jäljittelevät perinteisiä rekistereitä. Apurekistereiden käsite korostaa urkujen muunneltavuutta ja soinnillista rikkautta ilman suurta rakennemuutosta.

Etymologia: apu tarkoittaa tässä yhteydessä apua tai lisäarvoa, rekisteri tarkoittaa äänikäyrää tai stopin toiminnallista rekisteriä.

See also: rekisteri (urku), kopulointi.