Antropologiassa

Antropologia on tieteenala, joka tutkii ihmistä sekä biologisena lajina että kulttuuri-, kieli- ja sosiaalisten toimintojen kokonaisuutena. Se käsittelee sekä ihmiskunnan kehitystä että yhteiskuntien nykyisiä rakenteita, käytäntöjä ja merkityksiä eri kulttuureissa.

Keskeiset suuntaukset ovat kulttuuriantropologia, biologinen (fyysinen) antropologia, kieli- ja kielitieteellinen antropologia sekä arkeologia. Soveltava antropologia käyttää tutkimuksensa käytännön ongelmien ratkaisemiseen yhteisöissä, yrityksissä ja julkisessa hallinnossa.

Tutkimusmenetelmien ytimessä on kenttätyö ja osallistuva havainnointi, eli tutkija seuraa ja dokumentoi ihmisten arkea paikan päällä. Lisäksi käytetään etnografisia kuvausmenetelmiä, haastatteluja sekä kvalitatiivisia ja kvantitatiivisia aineistoja. Eettinen periaate on huomioida tutkittavien oikeudet, kuuleminen ja yhteisöjen itsemääräämisoikeus.

Historian saatossa antropologia on kehittynyt kriittiseksi ja itsekriittiseksi tieteenalaksi, joka on korostanut kulttuurien monimuotoisuutta sekä kolonialismin ja voimasuhteiden kysymyksiä. Kansainvälisessä tutkimuksessa painotetaan yhteistyötä tutkimuskohteiden kanssa ja kulttuurisesti herkkää lähestymistapaa.

Antropologian tuottama tieto valaisee ihmiskunnan historiaa, kielten ja kulttuurien rikkautta sekä sosiaalisten rakenteiden, identiteettien ja symbolisten merkitysten rakennetta. Sillä on sovelluksia kehitystyössä, terveyden ja koulutuksen suunnittelussa, kulttuuriperinnön turvaamisessa sekä museoiden ja arkistojen työssä.