Annustamisintervall

Annustamisintervall, eli annosten välinen aika, on lääkehoidossa määritetty ajanjakso kahden peräkkäisen annoksen välillä. Intervalli vaikuttaa plasmapitoisuuteen ja sitä kautta hoidon tehoon sekä haittavaikutusten riskiin.

Intervallin pituus määräytyy ensisijaisesti lääkkeen farmakokineettisista tekijöistä, erityisesti elimistön puoliintumisajasta. Yleisesti pyritään pitämään pitoisuus terapeuttisella tasolla ja välttämään liiallista kertymää sekä liian suuria pitoisuuksia. Lyhytaikaisilla lääkkeillä intervallit ovat usein useita kertoja päivässä; pitkäpuoliintuvaisilla lääkkeillä voidaan käyttää kerran päivässä tai harvemmin. Puoliintumisaika antaa ohjeen siitä, kuinka nopeasti pitoisuus laskee, mutta lopullinen intervalli riippuu hoidon tavoitteista ja sietokyvystä.

Huomioitavia tekijöitä ovat muun muassa vapautumismuoto (aine vapautuu nopeasti versus pitkävaikutteinen), munuaisten ja maksan toiminta, muut lääkkeet sekä potilaan ikä, paino ja yleinen terveydentila. Ravinto ja nesteen saanti voivat myös vaikuttaa imeytymiseen ja jakautumiseen. Näiden perusteella annostusvälit säädetään yksilöllisesti.

Seuranta ja säätö: annostusvälien tarkoituksena on ylläpitää tasainen pitoisuus ja minimoida haittavaikutukset. Lääkäri voi muuttaa intervallia vasteen, sivuvaikutusten tai laboratorioarvojen perusteella. Pitkäaikaisessa hoidossa annostus tarkistetaan säännöllisesti.

Unohdetut annokset ja noudattaminen: jos annos unohtuu, toimitaan yleensä ohjeiden mukaan eikä kaksinkertaista annosta oteta. Mikäli annostusta on muutettava, toteutetaan se ammattilaisen valvonnassa.