Anhydridimuoto

Anhydridimuoto (anhydridi) tarkoittaa kemiallista rakennetta, jossa vesimolekyyli on poistettu tai joka on syntynyt veden kondensaatiosta kahden muun molekyylin välille. Anhydridirakenteet muodostuvat usein, kun kaksi karboksyyli- tai samanlaista molekyyliä reagoi siten, että molemmista osallistuvista molekyyleistä poistuu vesimolekyyli, ja syntyy rakenteessa O-tila, jossa kaksi karbonyyliryhmää ovat yhdistettynä sameen oksidiin. Tällöin kyseessä on karboksyylihappojen anhydridi.

Orgaaniset anhydridit ovat yleisiä kemian ja synteesien välituotteita. Esimerkkejä ovat etikkahappoa liittävä asetyyli-anhydridi (CH3CO)2O, fütari-anhydridi sekä sukkinihapon anhydridi. Niitä käytetään usein aktiivisina happo- tai acyli-yhtälöiden reagoimisessa, kuten asetylaatioissa ja polymeerien valmistuksessa. Yleisesti orgaaniset anhydridit ovat herkkä reagoimaan veden kanssa ja voivat olla kosteudelta altistuneita.

Inorgaaniset anhydridit ovat usein oksideja, jotka reagoivat veden kanssa muodostaen vastaavat hapot. Tunnettuja esimerkkejä ovat hiilidioksidi (CO2), joka on hiilihappoa muodostavan veden anhydridi, ja rikkivetyteoksen oksidi SO3, joka reagoi veden kanssa muodostaen rikkihapon. Inorgaaneilla anhydrideilla on tärkeä rooli teollisissa valmistusprosesseissa ja happojen muodostumisessa vesiliuoksissa.

Hydrolyysi on yleinen reaktio, jossa anhydridi hajoaa veden vaikutuksesta takaisin sen muodostaviksi hapoiksi tai happo-ioneiksi. Tämä ominaisuus on keskeinen syy siihen, miksi anhydridit säilyvät usein kosteudelta suojattuina ja miksi niitä käytettäessä on kiinnitettävä huomiota reaktio-olosuhteisiin.