Ahdistuslääkkeet

Ahdistuslääkkeet, tunnetaan myös nimellä anksiolyytit, ovat lääkkeitä, joita käytetään ahdistuksen ja siihen liittyvien oireiden hoitoon. Ne vaikuttavat keskushermostoon rauhoittavasti ja lievittävät ahdistuksen tunteita, jännitystä, levottomuutta ja paniikkikohtauksia. Yleisimmin käytettyjä ahdistuslääkkeitä ovat bentsodiatsepiinit ja SSRI-lääkkeet (selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät).

Bentsodiatsepiinit, kuten diatsepaami ja alpratsolaami, vaikuttavat nopeasti ja ovat tehokkaita akuutin ahdistuksen lyhytaikaisessa hoidossa. Niiden käyttöön liittyy kuitenkin riski riippuvuudesta ja sivuvaikutuksista, minkä vuoksi niitä määrätään usein lyhyeksi ajaksi. SSRI-lääkkeitä, kuten fluoksetiini ja sertraliini, käytetään yleisemmin pitkäaikaisessa ahdistuksen hoidossa, kuten yleistyneen ahdistuneisuushäiriön ja paniikkihäiriön kohdalla. Ne vaikuttavat hitaammin, mutta niillä on vähemmän riippuvuuspotentiaalia.

Muiden ahdistuslääkkeiden ryhmiin kuuluvat muun muassa buspironi ja beetasalpaajat. Buspironi on eräs ahdistusta lievittävä lääke, joka ei kuulu bentsodiatsepiineihin ja sen vaikutus alkaa vähitellen. Beetasalpaajia käytetään joskus ahdistuksen fyysisten oireiden, kuten sydämentykytysten ja vapinan, hallintaan.

Ahdistuslääkkeitä käytetään yleensä osana laajempaa hoitosuunnitelmaa, joka voi sisältää myös psykoterapiaa, kuten kognitiivista käyttäytymisterapiaa. Lääkehoidon aloittamisesta, annostuksesta ja lopettamisesta päättää aina lääkäri. On tärkeää noudattaa lääkärin ohjeita ja raportoida mahdollisista sivuvaikutuksista.