Abiogeenisista

Abiogeenisista on termi, joka viittaa abiogeneesin tutkimukseen, elämän alkuperän selittämiseen elottomasta aineesta. Tutkimus käsittelee kemiallista evoluutiota, jossa yksinkertaisista molekyyleistä kehittyy monimutkaisempia rakenteita, joita tarvitaan elämän perusprosesseille.

Historia ja kehityslinjat: Varhaiset näkemykset esittivät, että maapallon varhaiskemialliset seokset voisivat johtaa elämän esiasteisiin. 1950-luvulla Miller–Urey -kokeessa osoitettiin, että sähköiskut voivat tuottaa aminohappoja simuloidussa varhaisessa ilmakehässä. 1960–1970-luvuilla kehittyivät erilaiset mallit kemiallisen evoluution etenemisestä kohti protobioottisia rakenteita; myöhemmin esiin nousivat RNA-world- ja metabolism-first -näkemykset.

Nykyiset lähestymistavat: Yleisiä suuntauksia ovat RNA-world-hypoteesi, jonka mukaan RNA sekä tiedonvälitys että katalyysi ovat muodostaneet varhaisen elämän pohjan, sekä metabolias-first -näkemykset, joissa kemiallinen evoluutio etenee ennen geneettisen tiedon tallentumista. Myös hydrotermaliventit ja alkaaliset venttiympäristöt sekä lipidirakenteisiin nojaavat mallit ovat saaneet huomiota, koska ne voivat tukea protokellamaisia rakenteita ja prebiotisten reittien syntyä.

Todisteet ja haasteet: On kerätty näyttöä prebiotisten molekyylien muodostumisesta sekä organisten yhdisteiden esiintymisestä sekä maapallon että meteoriaaleissa. Keskeiset haasteet liittyvät protokellien muodostumisen mekanismiin sekä biologisen homochiraliteetin synnyn selittämiseen, mikä on elämän tunnusmerkkejä.

Tutkimus on monitieteellistä, ja siihen osallistuvat kemia, geologia, astrobiologia sekä tieto- ja laskennallinen tutkimus. Abiogeneesiä koskeva tutkimus pyrkii valottamaan elämän alkuperän yksityiskohtia sekä aikataulua varhaisessa Maapallossa.