24bittisyydellä

24bittisyydellä tarkoitetaan tilaa, jossa digitaalisessa tallenteessa käytetään 24 bittiä per tallennusyksikkö. Tämä bittisyvyys vaikuttaa näytteiden tai pikselien arvojen tarkkuuteen sekä tallenteen dynaamiseen alueeseen. Sitä sovelletaan pääasiassa äänidatassa ja kuvamateriaalissa.

Äänellä 24‑bitin syvyys (24‑bit PCM) tarkoittaa, että jokainen näyte tallennetaan 24 bitin arvoilla. Tämä mahdollistaa suuremman dynaamisen alueen ja pienemmän quantointimelun verrattuna 16‑bittiseen tallenteeseen. Teoreettinen dynaaminen alue on noin 144 dB. 24‑bittisiä äänitiedostoja käytetään ammattimaisessa tuotannossa, arkistoinnissa ja masteroinnissa. Yleisiä formaatteja ovat WAV, AIFF ja FLAC. Ne vaativat enemmän tallennustilaa ja siirtonopeutta kuin 16‑bittinen materiaali, mutta ne antavat enemmän muokkausvara. Lopullisen tallenteen muuntaminen 24‑bitistä 16‑bitiksi hyödyntää usein ditheringiä minimoidakseen quantointivirheitä.

Kuvissa ja videoissa 24‑bittinen väriarvo tarkoittaa 8 bittiä per kanava ( RGB ), jolloin pikselillä on 24‑bitin väriarvot. Tämä mahdollistaa noin 16,7 miljoonaa väriä. 24‑bittinen väri on vakiintunut useimmissa kuvantamis- ja tallennusprosesseissa, vaikka joissakin tilanteissa käytetään suurempia per-kanavien bittimäärää korkeamman dynaamisen alueen saavuttamiseksi, erityisesti HDR-sisällössä. Tallennus ja prosessointi vaativat enemmän tilaa ja laskentatehoa kuin 8‑bittinen kuva.

24bittisyydellä saavutetaan parempi tarkkuus ja laajempi dynaaminen alue, mikä on hyödyllistä esimerkiksi ammattimaisessa äänitys- ja videotuotannossa sekä valokuvien editoinnissa. Käyttötarpeen mukaan valitaan 24‑bitin tallennus tai 24‑bitin väriarvo.