Ääniabsorboituu

Ääniabsorboituu tarkoittaa ilmiötä, jossa osa äänienergiasta imeytyy aineeseen eikä palaudu huoneen tilaan kuuluvana äänenä. Absorptio kertoo, kuinka suurta osaa ääniaaltojen energiasta aine saa muuttumaan lämmöksi. Absorptio voidaan ilmaista ominaisabsorptio-kertoimella α, joka voi olla ohjaavan pinnan tapauksessa lukuna 0–1 ja voi vaihdella äänispektrin mukaan.

Mekanismina aineeseen siirtyvä ääni muuttuu pääasiassa lämmöksi laitteen sisäisten viskoosien ja termisten vuorovaikutusten kautta. Eri materiaalit absorboivat eri tavoin: huokoiset, paksut ja kapeilla pinnoilla varustetut rakenteet (kudokset, mineraalivilla, vaahtomuovi) toimivat usein paine- ja viskosyyssalaisia, jolloin ääni muuttuu osaksi lämpöä kulkiessaan käytävien poikkitaiteilun kautta. Toimivat myös resonanssierottimet, jotka absorboivat tietyllä taajuudella.

Mittaaminen ja suunnittelu perustuvat standardeihin. Huoneiden äänenteointi ja huoneakustiikkaa koskevat arvot saadaan usein mittaamalla täyden tilan kokeellisesti koepaneeleilla reverberaatio-tilassa ISO 354 -menetelmällä. Nollarin ominaisabsorptio αn tai randomien incidenssiin sovitettu αr kuvaavat absorptiota eri kulmista. Yleensä käytetään niin sanottua Sabine-kaavaa: T = 0,161 V / A, missä T on kaikukausi, V tilan tilavuus ja A yhtenäinen absorptioalue, A = α1 S1 + α2 S2 + ...

Erilaiset absorbeerit sisältävät huokoisia materiaaleja (mineraalivilla, lasivilla, foam), sekä resonanttisia paneeleja ja bassokasvojen absorbereita. Valinta vaikuttaa tilan käyttötarkoitukseen; esimerkiksi studioissa ja teattereissa pyritään tasapainottamaan koko äänialueen absorptio, kun taas suurissa luokissa kiinnitetään huomiota erityisesti matalia taajuuksia.

Ääniabsorboituminen on keskeinen osa akustiikan suunnittelua, mutta se ei korvaa äänieristystä: se vähentää sisäistä heijastusta ja reverb-taajuutta ilman, että ympäröivää melusaastetta estetään.