Äänenmuodostusparametreja

Äänenmuodostusparametreja ovat akustisia ominaisuuksia, joita käytetään kuvaamaan puheen tuottamista. Ne auttavat analysoimaan ja syntetisoimaan puhetta. Keskeisiä parametreja ovat esimerkiksi perustaajuus, puheen nopeus ja intensiteetti. Perustaajuus, jota kutsutaan myös F0:ksi, liittyy äänihuulten värähtelyyn ja määrittää puheen sävelkorkeuden. Korkea perustaajuus tarkoittaa korkeaa sävelkorkeutta ja matala perustaajuus matalaa sävelkorkeutta. Puheen nopeus kuvaa, kuinka nopeasti puhutaan, ja se voidaan mitata esimerkiksi tavujen tai sanojen määränä aikayksikköä kohden. Intensiteetti, tai äänenvoimakkuus, kuvaa ääniaallon amplitudia ja liittyy siihen, kuinka kovaa puhutaan.

Muita tärkeitä parametreja ovat formantit. Formantit ovat resonanssitaajuuksia, jotka ovat elimistön ääniväylän, kuten kurkunpään, nielun ja suuontelon, ominaisuuksia. Ne ovat vastuussa vokaalien tunnistettavuudesta ja eroista. Formanttien sijainnit ja muuttuminen puheen aikana ovat keskeisiä puhesignaalin analyysissä. Kohina ja sen osuus puheessa ovat myös tärkeitä, erityisesti konsonanttien, kuten 's' ja 'f', muodostumisessa, joissa ääniväylän ahtautuminen synnyttää kohinaa. Äänenmuodostusparametreja käytetään laajasti puheentunnistuksessa, puhesynteesissä, lääketieteellisessä puhetutkimuksessa ja kielitieteessä. Niiden avulla voidaan ymmärtää ja jäljitellä ihmisen puheen tuottamisprosessia tarkemmin.