Äyriäiset

Äyriäiset ovat suurin osa vesieliöistä, mutta niitä tavataan myös makeassa vedessä sekä joissakin kosteissa maaympäristöissä. Ne muodostavat laajan ja monimuotoisen eläinryhmän, johon kuuluu sekä suuria kaupallisesti tärkeitä lajeja kuten rapu, hummeri ja katkarapu että lukuisia pienempiä lajeja kuten krilli ja kopepodit. Yhä uusia lajeja kuvataan jatkuvasti, ja äyriäiset muodostavat keskeisen osan vesistöjen ravintoketjuista sekä ekosysteemien toiminnasta.

Rakenne ja elintoiminnot: Äyriäisillä on usein exoskeletti, joka koostuu chitinistä ja usein kalkkikuoresta. Ruumis jaetaan usein päähän ja vartaloon, ja niillä on yleensä kaksi parillista antennia sekä monia jalkoja ja muita raajoja. Suurin osa hengittää kiduksilla. Kehitys voi olla monivaiheista: monet lajit käyvät läpi nauplius- tai muita larvaasteita ennen aikuisikäänsä.

Levinneisyys ja ekologinen rooli: Äyriäisiä tavataan sekä merissä että makeissa vesistöissä ja joissakin kosteissa maaperissä lajiensa mukaan. Ne ovat hajottajia, suodattajia sekä saalistajia ja muodostavat ratkaisevan osan monien vesistöjen ruokaketjuista. Ne voivat toimia myös ympäristön tilan indikaattoreina.

Ihmisille äyriäiset ovat merkittäviä sekä ruokatuotteina että tutkimuskohteina. Monet lajit pyydetään elintarvikkeiksi tai kasvatetaan kalastus- ja vesiviljelyalalla. Lisäksi äyriäisten fysiologia ja ekologia kiinnostavat biologian tutkimusta, ja niiden tilaa seurataan osana vedenlaadun ja ekosysteemien terveyden indikaattoreita. Joillakin ihmisillä esiintyy allergioita äyriäisille.