ympäristöväitteiden

Ympäristöväitteet ovat yritysten, tuotteiden tai palvelujen ympäristövaikutuksiin liittyviä väitteitä. Ne voivat käsittää hiilijalanjäljen pienentämistä, kierrätettävyyttä, energiatehokkuutta, bio- tai kierrätysmateriaalien käyttöä sekä kestävän hankinnan periaatteiden noudattamista. Ympäristöväitteet jaetaan usein ISO 14020 -standardeihin pohjautuen kolmeen päätyyppiin: Type I - kolmannen osapuolen myöntämä ympäristömerkki; Type II - yrityksen itse tekemiä väittämiä (self-declared); Type III - ympäristötuotteen tiedot, jotka sisältävät kvantitatiivista ympäristödataa.

Väitteiden tarkoituksena on antaa kuluttajille tai liiketoiminnan sidosryhmille luotettavaa tietoa tuotteen tai palvelun ympäristövaikutuksista. Väitteiden on oltava todennettavissa ja ei saa olla harhaanjohtavia, epäselviä tai liioittelevia. EU-lainsäädäntö sekä kansallinen kuluttajansuojalainsäädäntö vaikuttavat ympäristöväitteiden käyttöön; erityisesti harhaanjohtamisen kiellot ja täsmällisen todentamisen vaatimukset koskevat näitä väitteitä. Suomessa valvontavastuu jakautuu viranomaisten kuten Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) sekä mahdollisten sertifiointielinten tehtäviin.

Greenwashing-ongelma on keskeinen riski: yleiset tai epäselvät väitteet voivat heikentää kuluttajien luottamusta ja johtaa viranomaisvalvontaan sekä oikeudellisiin seuraamuksiin. Käytännön toteutuksessa yritysten kannattaa hankkia ja dokumentoida todennettavissa oleva näyttö, käyttää selkeitä ja tarkkoja ilmauksia sekä suosia kolmannen osapuolen sertifiointeja tai läpinäkyviä ympäristöselosteita. Ympäristöväitteet voivat siten edistää vastuullista liiketoimintaa ilman epäselvyyksiä tai väärinkäytöksiä.