yleistämistä

Yleistäminen, ilmauksen yleistäminen tai yleistämistä tarkoittava sana yleistää, viittaa prosessiin, jossa johtopäätöksiä laajennetaan pienemmistä tai rajatuilta vaikuttavista havainnoista koskemaan suurempaa joukkoa, populaatiota tai tilannetta. Se on keskeinen käsite sekä tieteellisessä tutkimuksessa että arkipäiväisessä päätöksenteossa, ja sen tarkoituksena on löytää yleisiä lainalaisuuksia tai ominaisuuksia, joita ei suoraan havaita kaikissa tapauksissa.

Tieteellisessä tutkimuksessa yleistämisellä on sekä tarkoitus että haaste. Hyvä yleistys perustuu edustavaan otokseen, mittausten luotettavuuteen ja havaintojen toistettavuuteen. Tulosten ulkoista pätevyyttä arvioidaan usein ulkoisella validiteetilla, jotka kuvaavat, kuinka hyvin havainnot koskevat muutakin kuin juuri koeasetelmaa. Väärä yleistäminen voi johtaa virheellisiin johtopäätöksiin ja epäluotettaviin päätelmiin.

Yleistäminen esiintyy myös psykologiassa ja kognitiossa. Oppimisen yhteydessä opittuja vasteita saatetaan yleisöidä uusiin, samankaltaisiin ärsykkeisiin; tämä voi olla hyödyllää, mutta myös virheellinen, jos ärsykkeet poikkeavat liikaa alkuperäisestä.

Kritiikissä ja argumentaatiotekniikoissa yleistäminen voi viitata harhaanjohtavaan kieleen tai virhepäätelmään, kuten sinekäännökseen liittää ominaisuuksia kokonaisuuteen liian pienestä otoksesta (nopea yleistys). Tieteessä ja käytännössä yleistämisen valvonta korostaa järjestelmällisyyttä, läpinäkyvyyttä ja kriteerien tarkkaa määrittelyä.