yksinpelailuun

Yksinpelailuun viittaa videopelien pelaamistapa, jossa pelissä on vain yksi pelaaja eikä kyse ole moninpelistä. Yksinpelin vastakohta on moninpelitila, jossa useampi pelaaja osallistuu pelin pelaamiseen joko verkossa tai samalla laitteella. Yksinpelin tavoitteet ja kokemukset vaihtelevat pelityypin mukaan: tarinavetoiset kampanjat, pulmien ratkaiseminen, tutkiminen tai avoin maailma ilman muiden pelaajien vuorovaikutusta.

Yksinpelissä kehittäjät käyttävät tekoälyä vastustajina ja kumppaneina sekä tarinankerrontaa tukevia rakenteita. Pelissä voi olla useita vaikeustasoja, tallennusjärjestelmä sekä useita loppuratkaisuja pelaajan valintojen mukaan. Yksinpelillinen kokemus korostaa immersiota ja tarinankerrontaa, mutta voi rajoittaa sosiaalista vuorovaikutusta tai pelaajien välistä kilpailua.

Historiallisesti yksinpelailu on ollut keskeinen osa videopelaamista, erityisesti varhaisilla kotikoneilla ja PC-pelaamisessa. Nykyään monet pelit yhdistävät yksinpelin ja moninpelin tarjotakseen tarinapainotteisen kampanjan, jota voi pelata yksin, sekä mahdollisuuden liittyä tai kilpailla muiden kanssa. Yksinpelailuun liittyvät keskustelut voivat koskea tarinankerrontaa, tekoälyn laatua, pelisuunnittelun kehitystä sekä käyttökokemuksen saavutettavuutta.