yhtälön

Yhtälö on matemaattinen lause, joka ilmaisee kahden ilmaisun olevan yhtä suuria. Yleensä yhtälössä on muuttujia, joiden arvoja etsitään. Yhtälön ratkaiseminen tarkoittaa näiden arvojen löytämistä siten, että vasen ja oikea puoli ovat yhtä suuret. Esimerkki: 2x + 3 = 7. Ratkaisu: 2x = 4, joten x = 2.

Yhtälöitä on erilaisia tyyppejä ja rakenteita. Yleisiä ovat lineaariset yhtälöt, polynomiyhtälöt sekä epälineaariset ja rationaaliset muotoiset. Järjestelmänä voi olla useita yhtälöitä, joiden yhteinen ratkaisu määrittää tilanteen. Lisäksi esiintyvät differentiaali- ja funktioyhtälöt.

Ratkaisumenetelmät vaihtelevat ongelman mukaan. Yksinkertaisissa tapauksissa ratkaisu löytyy siirtämällä termiä toiseen puoleen, kertomalla tai jakamalla sekä käyttämällä faktorisointia. Monimutkaisemmissa tilanteissa voidaan etsiä neliöiden täydentämisellä tai soveltaa kaavoja ja taulukkoihin perustuvia menetelmiä. Jos tarkka ratkaisu ei ole helposti saatavilla, käytetään numeerisia menetelmiä, kuten Newtonin menetelmää, jolloin likimääräinen ratkaisu lähestyy todellista arvoa.

Yhtälöiden historia ulottuu muinaisuuteen ja kehittyi merkittävästi arabialaisessa ja eurooppalaisessa matematiikassa. Al-Khwarizmi vaikutti algebraan, ja myöhemmin Descartes sekä François Viète muovasivat modernin ratkaisutavan ja representaation. Nykyään yhtälöt ovat keskeisiä työkaluja monilla tieteenaloilla.

Yhtälöitä sovelletaan laajasti fysiikassa, tekniikassa, taloustieteissä sekä tietojenkäytössä. Ne kuvaavat suhteita, malleja ja dynaamisia järjestelmiä ja muodostavat keskeisen työkalun ongelmien ratkaisemisessa sekä ilmiöiden kuvaamisessa.