voiteluominaisuuden

Voiteluominaisuus tarkoittaa voiteluaineen kykyä vähentää kitkaa ja kulumista sekä muodostaa suojakalvo kahden liukuvan pinnan väliin. Ne riippuvat sekä voiteluaineen ominaisuuksista että käyttöolosuhteista, kuten lämpötilasta, kuormituksesta ja nopeudesta. Ominaisuudet ja sovellukset vaihtelevat muun muassa moottoriöljyjen, teollisuusrasvojen ja hydraulisten nesteiden välillä, ja ne vaikuttavat laitteen suorituskykyyn, energiankulutukseen sekä huoltotarpeisiin.

Keskeisiä voiteluominaisuuksia ovat viskositeetti sekä sen lämpötilariippuvuus, kalvon muodostuminen ja kulutussuoja. Viskositeetti määrittää, kuinka paksu kalvo syntyy ja miten se säilyy lämpötilan muuttuessa. Kalvopaksuus kuvaa, kuinka paksu kerros öljyä on kahden pinnan välillä, mikä vaikuttaa kitkan minimoimiseen ja kulumisen estoon. Lisäaineet, kuten antiwear- ja EP-lisäaineet sekä puhdistus- ja hapettumisenestoaineet, parantavat kulumisen kestävyyttä, suojaavat kovilta olosuhteilta ja auttavat pitämään pinnat puhtaina.

Mittaaminen ja luokittelu perustuvat viskositeetin mittauksiin, kalvopaksuuden arviointeihin sekä käytön aikaisiin suorituskykytestauksiin. Viskositeetti ilmoitetaan usein cSt-yksiköissä (centistokes) tai mm^2/s ja sen lämpötilariippuvuutta kuvaa viskositeetin indeksi. Testeihin sisältyy kuluma- ja kitkakokeita sekä elasto-hydrodynaamisen kalvon muodostumiseen liittyviä kokeita. Eri toimialoilla ja laitteilla on omat standardinsa.

Sovelluksia ovat muun muassa moottoriöljyt, vaihteistoöljyt, teollisuusnesteet ja hydrauliset nesteet. Oikea voiteluominaisuus valitaan käyttötarkoituksen mukaan ottaen huomioon lämpötilat, kuormat, nopeudet ja ympäristö. Hyvin valittu voiteluominaisuus parantaa energiatehokkuutta, pidentää käyttöikää ja vähentää huoltotarvetta.