viljelytuloksiin

Viljelytulokset ovat laboratorioanalyysien tuotoksia, jotka syntyvät näytteen viljelyn ja kasvun seuraamisen kautta. Niissä raportoitavat tiedot koskevat usein mikro-organismien tai solukokoelmien esiintymistä, identifiointia sekä niiden ominaisuuksien arviointia. Viljelytulokset ovat keskeisiä sekä kliinisessä diagnostiikassa että elintarvike-, ympäristö- ja biotieteellisessä tutkimuksessa.

Miten viljelytuloksia tuotetaan. Näyte kerätään mahdollisimman puhtaaksi ja inokuloidaan sopiville kasvualustoille, jotka voivat olla selektiivisiä, differen toiaalisia tai yleiskasvualustoja. Inkubointi tapahtuu kontrolloiduissa olosuhteissa, joiden lämpötila, ilman happea ja muut tekijät riippuvat tutkittavasta organismityypistä. Havainnot koostuvat kasvun esiintymisestä tai puuttumisesta sekä kolonioiden ominaisuuksista, kuten koko, muoto, väri ja kudostarpeet. Tunnistusta voidaan tukea Gram-värjäyksillä, biokemiallisilla testeillä, massa-spektrometrialla (esim. MALDI-TOF) tai genotyyppisillä menetelmillä. Lisäksi voidaan laatia herkkyysprofilit, kuten antibiogrammi, joka kertoo, mille antibiooteille epäilyt tai todelliset kasvunestoa vastaan.

Tulosten tulkinta ja rajoitteet. Viljelytulokset antavat tietoa siitä, onko näytteessä elävää mikrobista ainesta ja minkälaista; ne voivat kuitenkin olla rajoitettuja esimerkiksi hitaasti kasvavien tai vähän kasvavaa edustavien organismien vuoksi. Ennen viljelyä annettu antibiootti, näytteen hankittujen olosuhteiden epäpuhtaus tai kontaminaatio voivat vaikuttaa tuloksiin. Tulosten luotettavuutta arvioidaan laboratorioolosuhteiden laadunvarmistuksella ja käyttämällä useita tunnistus- ja herkkyystestimenetelmiä.

Sovellukset. Viljelytuloksia käytetään laajasti kliinisessä diagnostiikassa infektiotapausten selvittämisessä, hoitosuositusten kohdentamisessa sekä seurannassa. Ne ovat olennaisia myös elintarvike- ja ympäristötestauksessa sekä tutkivassa biologiassa ja mikrobiologiassa.