viittaustyylejä

Viittaustyylejä tarkoittaa sääntöjärjestelmiä, joita noudatetaan akateemisessa kirjoittamisessa lähteiden merkitsemiseksi. Ne määrittävät, miten tekijät, julkaisuvuosi, otsikko sekä julkaisukanava esitetään sekä miten in-text-viitteet ja lähdeluettelo tai bibliografia koostetaan. Viitatessa pyritään auttamaan lukijaa löytämään käytetyt lähteet sekä osoittamaan tekijänoikeudellista ja tutkimuksellista rehellisyyttä.

Yleisimmät viittaustyylit ovat APA, MLA, Chicago, Harvard, Vancouver ja IEEE. APA-tyyli (American Psychological Association) käyttää author-date-insertioita tekstissä (Author, Year), ja lähdeluetteloa, jossa ovat muun muassa tekijät, vuosi, otsikko, lähde ja DOI. MLA-tyyli (Modern Language Association) painottaa tekijä-sivun mukaisia viitteitä ja Works Cited -luetteloa, usein sivunumeron mukaan. Chicago-tyylin tunnetuimmat muodot ovat Notes-Bibliography, jossa käytetään jalkiviitteitä tai loppuviitteitä sekä erillistä lähdeluetteloa, sekä Chicago-Author-Date, joka muistuttaa APAa. Harvard-tyyli viittaa yleiseen author-date-malliin, mutta toteutukset vaihtelevat yliopiston tai julkaisun mukaan. Vancouver-tyyli on numeroitu järjestelmä, yleisesti käytössä lääketieteessä; viitteet ovat numeroituja tekstissä ja järjestetty lähdeluetteloon viitteiden julkaisujärjestyksen mukaan. IEEE-tyyli on myös numeerinen, käytössä tekniikassa; viitteet ovat koodinumeroita, jotka esiintyvät tekstiin laatikoinnin tavoin.

Erityisiä ohjeita voivat antaa tietyt julkaisut tai oppilaitokset, ja monet käyttävät omia muunnelmiaan. Viitteiden oikea muoto ja järjestys sekä teksteissä että lähdeluetteloissa on tärkeää pitää johdonmukaisena koko tekstin ajan. Lähteiden merkitsemistä varten kannattaa käyttää virallisia ohjeita ja tarvittaessa tukena viitteidenhallintatyökaluja.