viiloille

Viiloille on kuvitteellinen saaristo Suomen etelärannikolla Itämeren rannalla. Saariston muodostavat kaksitoista asuttua saarta sekä lukuisia karsia; suurin saari on Viilo. Kokonaispinta-ala on noin 24 neliökilometriä, ja asukasluku oli arviolta 1 200 vuonna 2020; kesäisin väestö kasvaa matkailun ja tilapäisen työvoiman vuoksi.

Maantiede ja luonto: Rannikot ovat jyrkkiä ja monimuotoisia, tarjoten suojaisia lahdenpoukamia. Kallioperä antaa karuahan rantoja, mutta sisäosissa on lehtimetsiää ja sekamkoa. Alueella on kaksi suojelu- ja luonnonhoitoaluetta, jotka turvaavat muuttolintujen reittejä sekä kosteikkoluontoa.

Historia ja talous: Ensimmäiset merkinnät asutuksesta ajoittuvat 1300-luvulle. Kalastus, puuhiili ja pienimuotoinen kaupankäynti muovasivat saariston taloutta pitkään; 1800-luvulla mantereelta tullut lauttayhteys lisäsi kaupankäyntiä. 1960-luvulta alkaen matkailu on kehittynyt tärkeäksi elinkeinoksi. Viiloillen paikallinen kulttuuri rakentuu murteelle, perinteisille juhlille ja käsitöille.

Hallinto ja liikenne: Viiloillella toimii oma paikallinen neuvosto, ja saaristo kuuluu kuvitteelliseen Itämeren alueeseen. Hallinto on tiiviissä yhteistyössä lähisaarien kanssa. Liikenne saarille koostuu säännöllisistä lauttoista mantereelta sekä sesongin mukaan toimivista pienkoneista. Merkittäviä maamerkkejä ovat Viiloen kirkko (peräisin 1500-luvulta), Märkävuoren majakka sekä saariston suojelualueet. Paikallista elämää rytmittävät kesäfestivaalit sekä käsityö- ja kalastusperinteen ylläpito.