vesilintuja

Vesilinnut ovat vesistöjen tuntumassa elävä linturyhmä, johon kuuluu muun muassa sorsia, hanhia ja joutsenia sekä erilaisia muita vesillä elijöitä. Niiden lajit asuttavat järvien, jokien, soiden sekä rannikkovesien laajoja alueita ympäri maailmaa. Vesilinnut ovat sopeutuneet elämään sekä makeissa että suolaisissa vesistöissä, ja ne voivat esiintyä sekä suurissa yhtäläisissä populaatioissa että pienissä runsaista ravinnonlähteistä riippuvaisissa yhteisöissä.

Sopeutukset vesielämään ovat moninaiset. Yleisimmillä vesilinnuilla on webbed tai osittain räpyläiset jalat, mikä helpottaa uintia. Höyhenpeite on tiivis ja vettähylkivä, mikä mahdollistaa pidemmän vedenkeston. Ruokavalio vaihtelee lajeittain, mutta yleisesti siihen kuuluu vesikasvit, levät, pieniä selkärangattomia sekä joskus pienet kalat ja mätiaiset. Monet lajit voivat käyttää sekä vettä että päällekkäisiä vesikasvustoja ravinnon löytämiseen.

Elinympäristöt ja käyttäytyminen vaihtelevat, mutta vesilinnut sekä laiduntavat että sukeltavat ruokailun yhteydessä. Monilla lajeilla on tapana paritella keväällä ja rakentaa pesän veden äärelle. Munat haudotaan yleensä kasvillisuuden suojissa, ja poikaset ovat precocial-tyyppisiä: ne syntyvät suurin piirtein joiltaan valmiina uimaan ja syömään itsenäisesti lyhyen iän jälkeen. Parit voivat hoitaa jälkeläisistään yhdessä.

Monet vesilinnut ovat yleisiä ja runsaita, mutta märkä- ja kosteikkojen häviäminen sekä ilmastonmuutoksen vaikutukset uhkaavat osaa lajeista. Muita uhkia ovat saasteet, minkkien ja muun petoeläinten toiminnot sekä petokalastointi, joka vähentää kalallisen ravinnon saatavuutta. Suojelutoimet kuten kosteikkojen kunnostus, metsästysrajoitukset ja suojelualueet tukevat vesilintujen monimuotoisuutta.

---