vertikaalidatumeista

Vertikaalidatumeista, eli korkeusjärjestelmistä, käytetään maanpinnan korkeuksien määrittämiseen. Ne ovat viitepintoja, joiden avulla voidaan yhtenäisesti ilmaista, kuinka korkealla jokin piste sijaitsee merenpinnan yläpuolella. Yleisimmin käytettyjä vertikaalidatumeita ovat geoidiin perustuvat järjestelmät. Geoidi on Maan painovoiman potentiaalin ekvipotentaalipinta, joka vastaa keskimääräistä merenpintaa.

Eri maat ja alueet käyttävät omia kansallisia tai alueellisia vertikaalidatumeita. Esimerkiksi Suomessa käytössä on N2000-korkeusjärjestelmä, joka perustuu geoidimalliin. Kansainvälisesti on myös kehitetty erilaisia globaaleja korkeusjärjestelmiä, jotka pyrkivät yhdistämään eri alueiden korkeustiedot. Korkeusjärjestelmien tarkkuus on tärkeää monissa sovelluksissa, kuten kartografiassa, rakentamisessa ja hydrologiassa.

Vertikaalidatumin valinta vaikuttaa siihen, miten korkeudet mitataan ja ilmoitetaan. Korkeusmittaukset, kuten tasaisin väliajoin tehtävät tarkistusmittaukset ja vertikaalisten triangulaatiopisteiden verkostot, auttavat ylläpitämään ja päivittämään näitä korkeusjärjestelmiä. Korkeuden määritys perustuu yleensä gravimetrisiin ja astronomisiin mittauksiin sekä GNSS-mittauksiin, joista saatu tieto yhdistetään geoidimalliin.

Eri vertikaalidatumien välillä on eroja, jotka voivat johtua erilaisista mittausmenetelmistä tai geoidimalleista. Siksi korkeustietojen siirtäminen järjestelmästä toiseen vaatii usein muunnoksia, jotta tiedot ovat vertailukelpoisia. Korkeusjärjestelmien standardointi ja yhteiset käytännöt ovat tärkeitä kansainvälisessä yhteistyössä ja tiedonvaihdossa.