vertailuimmuotojen

Vertailuimmuotojen ovat suomen kielessä adjektiivien ja adverbien käytettyjä muotoja, jotka ilmaisevat ominaisuuksien eroa kahden tai useamman kohteen välillä. Yleensä käsitteessä puhumme kolmesta asteesta: perusmuodosta (positiivi), komparatiivimuodosta ja superlatiivimuodosta. Vertailumuodoilla voidaan kertoa, että jokin ominaisuus on suurempi, pienempi, parempi tai huonompi kuin toinen.

Rakenne ja muodostus. Useimmat adjektiivit muodostavat komparatiivin liittämällä -mpi tai -mpi-suffixin juureen sekä noudattamalla äänteellistä ja kirjaintason harmonian muutoksia; esimerkkejä: iso → isompi, nopea → nopeampi, kova → kovempi. Joillakin adjektiiveilla on epäsäännöllisiä muotoja, kuten hyvä → parempi ja huono → huonompi. Superlatiivimuodot koostuvat usein -in- tai -im- pääteosista sekä vertailun kohteen yleisestä asteesta; yleisimpiä ovat suurin/isoin ja paras/huonoin. Muita ilmaisuja ovat esimerkiksi pienin, tärkein ja nopein, jotka voivat vaihdella käytön mukaan.

Käyttö ja tarkennukset. Vertailuimmuotoja käytetään sekä adjektiiveissa että adverbeissa ja ne asettuvat kahden kohteen väliin, joita vertaillaan yleensä sanalla kuin tai käytännön lauseyhteydessä kuten “on isompi kuin tämä.” Adverbien komparatiivi muodostuu usein -min/-immin-päättein (esimerkiksi hyvin → paremmin, nopeasti → nopeammin). Suomen kielessä vertailumuodot taipuvat ja sopeutuvat lauseyhteyteen sekä sanan taivutuksiin, mikä vaikuttaa niiden oikeaan käyttöön.