veroperusteet

Veroperusteet tarkoittavat julkisten maksujen ja verojen määräytymisen perusteita: mitä verotetaan, miten verotettava määrä lasketaan ja millä verokannoilla vero peritään. Termi kattaa sekä veropohjan (esim. ansiotulot, pääomatulot, kulutus, omaisuus) että verotusperiaatteet, kuten pystymaksukyky, tasapuolisuus, tehokkuus ja neutraalisuus. Veroperusteet määritellään lainsäädännössä ja sovelletaan veroviranomaisten toimesta.

Verot jaetaan usein suoriin (tulot, omaisuus) ja epäsuoriin (arvonlisävero, valmisteverot) veroihin. Veropohjan laajuus, vähennykset ja verovapaat rajat vaikuttavat verotuksen progressiivisuuteen ja jakautumiseen. Lainsäädännössä keskeisiä periaatteita ovat laillisuusperiaate (verot määräytyvät laissa), oikeudenmukaisuus, ennakoitavuus ja kustannustehokkuus.

Käytännössä veroperusteisiin liittyy usein poliittista keskustelua: kannustavuus työntekoon, verokilpailu, veronkierron ehkäisy sekä veropohjan kaventumisen tai laajentumisen vaikutukset talouteen ja tulonjaolle. Verouudistukset pyrkivät tasapainottamaan tulonmuodostuksen ja julkisen talouden tarpeet samalla kun pyritään yksinkertaistamaan sääntöjä ja sulkemaan porsaanreikiä. Kansainvälinen veroyhteistyö ja digitalisaatio ovat kasvattaneet painetta tarkistaa perinteisiä veroperusteita.