vektoridataa

Vektoridataa on paikkatietoalalla käytetty tiedon mallinnusmuoto, jossa maantieteellinen maailma esitetään erillisinä geometrian muotoisina kohteina ja niihin liittyvinä attribuuttitietoineen. Yleisimmät geometrian muodot ovat pistemäiset kohteet (points), viivat (lines) ja alueet (polygons). Kohteet voivat olla yksittäisiä tai koostua monogeometristen kohteiden ryhmistä.

Pääpiirteet: jokaisella kohteella on geometria sekä attribuuttitaulu, jossa säilytetään ei-spatiaalisia tietoja kuten nimiä, luokittelua, mittasuhteita ja muita ominaisuuksia. Tiedot voidaan yhdistää toisiinsa topologisilla suhteilla: esimerkiksi rajat voivat olla kiinni toisessaan, ja risteytykset voivat tallentua.

Tallennus: vektoridataa tallennetaan useisiin tiedostomuotoihin kuten Shapefile, GeoJSON, GML ja GeoPackage, sekä relaatiotietokantoihin kuten PostGIS ja SpatiaLite. Sijaintitietoa hallitaan koordinaatistolla (CRS), kuten WGS84 tai ETRS89; projektio voi vaikuttaa mittasuhteisiin ja mittausvirheisiin.

Käyttö ja toiminnot: vektoridata tukee kartoitusta, paikkalaskentaa ja paikkatietoanalyyseja kuten leikkausta, puskurointia (buffer), yhdistämistä ja topologista tarkastelua. Se soveltuu erityisesti paikkoihin, joissa ilmiöt ovat erillisiä objekteja tai niiden reunat ovat tärkeitä.

Käytännön etu on tarkka kohteiden geometria ja keveys suhteessa rasteriseen dataan, sekä mahdollisuus yhdistää monipuolisia attribuutioita. Haasteita ovat datan laatu, päivittäminen ja yhteentoimivuus standardien kanssa, joita hallinnoivat organisaatiot kuten OGC.