varmistusmittaus

Varmistusmittaus, suomeksi myös tunnettu nimellä *tarkistusmittaus*, viittaa prosessiin, jossa mitattujen arvojen tai laitteiden toimintaa tarkistetaan ja varmistetaan niiden oikeellisuuden ja luotettavuuden kannalta. Mittauksia voidaan varmistaa erilaisilla menetelmillä, kuten vertailemalla niitä tunnettuihin standardiarvoihin, käyttämällä kalibroituja mittalaitteita tai vertaamalla tuloksia toisiinsa.

Varmistusmittauksia käytetään monilla aloilla, kuten teollisuudessa, tutkimuksessa, lääketieteessä ja ympäristönvalvonnassa. Esimerkiksi teollisuudessa varmistusmittauksia käytetään varmistamaan tuotantolaitteiden oikea toiminta ja tuotteiden laatu. Lääketieteessä ne voivat koskea potilaan tilan seurantaa tai lääkinnällisten laitteiden tarkkuutta.

Varmistusmittauksen tarkoituksena on vähentää virhemahdollisuuksia ja varmistaa tulosten luotettavuus. Menetelmät voivat vaihdella riippuen mittauksen tarkoituksesta ja käytettävistä resursseista. Kalibrointi, jossa mittalaitteet verrataan tunnettuihin standardeihin, on yksi yleisimpiä varmistusmittausmenetelmiä. Toinen tapa on käyttää useita mittalaitteita samanaikaisesti ja vertailla niiden tuloksia.

Varmistusmittauksia ohjaavat usein kansalliset ja kansainväliset standardit, kuten ISO-standardi ISO 9001, joka käsittelee laatuvarmuutta ja mittausprosesseja. Niiden avulla voidaan varmistaa, että mittaukset suoritetaan yhtenäisillä periaatteilla ja että tulokset ovat vertailukelpoisia. Varmistusmittauksia käytetään myös oikeuslaitoksissa, esimerkiksi rikostutkinnassa, jossa mittausaineistojen luotettavuus on tärkeää todisteiden arvioinnissa.